Oma kuva
Daniel Katzia mukaillen: Tämän blogin henkilöhahmoilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, niin kuin heillä ei todellisuudessakaan ollut.

torstai 12. huhtikuuta 2012

Personal telephone trainer

Nykyään on trendikästä kuntoilla personal trainerin opastuksella ja seurassa. Personal trainer -suhde vihjaa jotakin myös treenattavan varallisuudesta, eihän henkilökohtainen valmentaja ihan ilmaiseksi vierellä hölkkää.

Minä käyn kuntosalilla ilman henkilökohtaista seuralaista, mutta minulla on personal fucking trainer potkimassa minua oikeisiin töihin. Potkijan ammattinimike on työhönvalmentaja.

Ei ole erityisen trendikästä hakea töitä työhönvalmentajan opastuksella ja seurassa. Tämä suhde vihjaa jotakin treenattavan luuseriudesta ja yhteiskunnan varallisuudesta: eihän henkilökohtainen valmentaja ihan ilmaiseksi kiusaa työnhakijaa.

Työhönvalmentaja on tehnyt turhaa työtään kanssani toistaiseksi kahden tapaamisen, yhden puhelinsoiton ja muutaman sähköpostiviestin verran. Joku voisi hyötyä tällaisen valmentajan palveluista, mutta minä ja valmentaja totesimme yhteisymmärryksessä viime tapaamisellamme, että minulle hänellä ei ole mitään annettavaa.

”Minä olin ajatellut, että laatisimme sinulle avoimen hakemuksen täällä tänään yhdessä. Ai, sä olet tehnyt sen jo. Täähän on hyvä. Ja sulla on niin hyvä toi cv, että ei mulla ole siihenkään kyllä mitään lisäämistä. Ehkä me voidaan jatkossa kontaktoida vain sähköpostitse.”

Mutta sitten hän soitti. Oli saanut ohjeen, että minun työnhakuani pitäisi kuitenkin vähän valvoa. Hän ehdotti, lähestulkoon vaati, että sopisimme uuden tapaamisen.

Työhönvalmentajani haluaa minun soittelevan hänen valvonnassaan mainostoimistoihin, joihin olen lähetellyt avoimia hakemuksia. Hän haluaa kuulla, miten esittelen itseni ja kuinka sujuvasti osaan tiedustella, olisiko heillä töitä minulle.

Menen siis reilun viikon päästä harjoittelemaan puhelimen käyttöä valvotuissa oloissa. Olen jo vähän miettinyt, miten dialogi minun osaltani puhelimessa voisi mennä (vastapuolen vuorosanat voitte kuvitella):

– Täällä se ja se, tervehdys! (Teennäisen ylipirteästi – tietty.)

– Se onkin mukavan sinitaivainen päivä tänään. Paisteleekos siellä aurinko?

– Niin arvelinkin, kun tästä ihan nurkan takaa pirauttelen. (Ääliömäistä hekottelua.) Sellaisella oikein mukavalla asialla tässä lähdin soittelemaan –

– Ei, ei, en ole kauppaamassa mitään lehteä, ihan vaan itseäni tässä myyskentelen.

– Olen tässä ajatellut muistaa hyviä mainostoimistoja sellaisella ihan mahtavalla tarjouksella, että tarjoan itseäni teille töihin kuukauden ajaksi täysin ilmaiseksi! Miltäs tämä kuulostaa?

– No joo, kyllä se sitten tietysti edellyttää, että ilmaisjakson jälkeen tehdään vakituinen työsopimus sellaisella kolmen tonnin alkukuukausipalkalla, ja viiden viikon loman aloittaisin juhannuksena.

– Haloo?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti