Oma kuva
Daniel Katzia mukaillen: Tämän blogin henkilöhahmoilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, niin kuin heillä ei todellisuudessakaan ollut.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Älä ole kuollut

Saan kaverilta tekstiviestin, että mies menneisyydestä on kadonnut, sama mies, jonka näin Kelassa pari vuotta sitten. Hänen peränsä huudellaan eri lehdissä ja nettitiedotteissa.

Jokin terävä ja kylmä lävistää minut. Vastaan, etten tiennyt. Kohta puhelin taas piippaa.

Kaveri epäilee, ettei miestä enää löydetä. Kolmas viesti tulee ennen kuin ehdin vastata toiseen. Siinä kaveri kertoo, että Murhainfossa on jäätäviä arveluita miehen kohtalosta.

Menen nettiin ja googlettelen vähän. Ensimmäinen linkki on murha.infoon, sitä seuraa lehtien ja radiokanavien uutiset, jotka ovat sisällöltään samankaltaiset. Uutisessa on kuva poliisin arkistosta ja teksti, jossa kerrotaan miehen koko nimi, ikä, paikat, joissa hän on asunut ja liikkunut ennen katoamistaan. Myös pituus mainitaan. Hän oli pitkä. On pitkä, korjaan ajatuksiani. Hänen sanotaan olevan vartaloltaan keskiverto. Miehellä on kuvassa likaiset hiukset ja pari finniä leuassa.

Klikkaan itseni Murhainfoon. En ole ennen käynyt sivuilla. Siellä ihmiset saavat esittää spekulaatioitaan selvittämättömistä tapauksista.

Yksi nimimerkki kirjoittaa lukeneensa lehdestä miehen äidin haastattelun. Äiti kertoi antaneensa pojalleen vähän rahaa, kun he viimeksi tapasivat. Mies oli puhunut jotakin epämääräistä Ruotsiin matkustamisesta. Ruotsin poliisi ei tiedä miehestä mitään.

Moni kirjoittaja esittää arvailuja huumeveloista ja murhasta tai itsemurhasta. Yksi nimimerkeistä kertoo tuntevansa kadonneen hyvin. Hän tyrmää tällaiset huhut. Hän tiedottaa, että mies ei käytä huumeita eikä ole itsetuhoinen, että hän ei käytä juurikaan edes alkoholia. Hän kuvailee kadonnutta sanoilla harmiton, rento, stressaamaton, elämästä nauttiva. Hän kirjoittaa kaverinsa olleen aina hieman oman tiensä kulkija, yksinäinen susi. Nimimerkki kertoo, että hänen kaverinsa saattaisi olla Ruotsissa tai Tanskassa, koska hän on käynyt näissä maissa ennenkin tuulettumassa, tutustumassa ihmisiin, tekemässä hommiakin. Hän kirjoittaa, että miehen uskotaan olevan hengissä, mutta tietysti vähän pelätään pahinta.
Keskustelu jatkuu rönsyillen viiden sivun, 74 viestin verran.

Kadonneen kaveri on kirjoittanut toistakymmentä viestiä. Hän oikaisee vääriä tietoja ja vastailee ihmisten kysymyksiin. Hän korostaa olevansa varma siitä, että mies ei käytä huumeita.

Tiedämme kuka käyttää ja mitä. Meidän porukassa ei ole koskaan eletty mitään keskivertoihmisen elämää, joten tällaiset asiat ovat arkipäivää eikä niitä ujostella.

Sen uskon. Jo teini-iässä hänen kaveripiirinsä koostui kaupungin pahoista pojista. Melkein mikä tahansa oli tavanomaista.

Hän on siis ennenkin ollut pitkiä aikoja ainakin Tanskassa ja Ruotsissa, hänellä ei ole kovinkaan paljon sitovia asioita Suomessa, helppo tehdä reissuja. Vakituista asuntoa hänellä ei myöskään lähtiessään ollut, asusteli lähinnä äitinsä luona tai muutaman paremman ystävänsä luona. Heitä ei hirveästi ole.

Alan olla toiveikkaampi miehen elossa olemisen suhteen.

Vakinaista numeroa ei ollut, lähinnä prepaid-liittymiä. Sama numero tuskin toiminnassa reissun päällä.
Ehkä osasyynä lähtöön saattoi olla myös muutaman maksamattoman sakon aiheuttama tuomio, niistä kun saa istumista. Eli ns. pikkurötöstelyä on ollut, mutta ei sen suurempaa.

Käyn juomassa lasin vettä.

Hänellä ei ole tiedossa olevia sairauksia jotka voisivat vaikuttaa katoamiseen.

Paitsi ehkä jotain pientä häikkää päässä. Tai sitten hän vain on persoonallinen tapaus, hieman oman tiensä kulkija, yksinäinen susi.

Kaveri kertoo miehen olevan tyypillinen vaaka. Minä olin jostain syystä luullut, että hän on syntynyt tammikuussa, että hän olisi kauris.

Lähden lenkille. Aloitan liian lujaa, hengästyn ja kylkeen alkaa pistää. Hidastan vähän. Voiko hän olla hengissä? Voisiko olla. Ole. Ole hengissä. Jos olet kuollut, älä ole kuollut väkivaltaisesti. Älä ole kuollut tuskallisesti. Ei haittaa yhtään, että veit minun vaaleanpunaisen niittivyöni. Jos edes veit. Ehkä se vain putosi maahan ja joku muu vei sen.


Kuukautta myöhemmin kaveri laittaa minulla Facebookissa linkin pikku nettiuutiseen:

Tiedotusvälineissä julkaistun poliisitiedotteen jälkeen poliisi sai yhteydenoton, jossa suomalaisseurue kertoi tavanneensa muutama viikko sitten Tanskan Kööpenhaminassa suomalaisen miehen. Seurueen henkilöt olivat nähneet tiedotusvälineissä kadonneen kuvan ja olivat varmoja, että heidän Tanskassa tapaamansa mies oli juuri Korhonen.

Korhosen äiti sai soiton pojaltaan eilen. Poika ilmoitti asuvansa Tanskassa ja voivansa hyvin.

Poliisi on lopettanut katoamistapauksen tutkinnan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti